HautausmaamaisemaMikrolla leipää sulattaessa tuli mieleen erään Varleyn novellin 'itsemurha', jossa ilkeä ajatteleva tietokone tms pakotti jonkun ohittamaan mikroaaltouunin suojaukset ja pitämään päätään käynnissä olevassa uunissa. Tuosta ruokahalua innostavasta jutusta muistui muita mieleen jääneitä fiktioitsareita.

Nuorena vaikutuin Günter Grassin kirjasta Peltirumpu, jossa yksi luku oli jotain sellaista kuin '85:n kilon sinfonia'. Kertojan lähikauppias oli rakentanut hirttoköyteensä monimutkaisen mekanismin, joka miestä irrotettaessa käynnisti ihmemelusoiton ja lopuksi näytti miehen painon vaa'alla.

Arto Paasilinna kirjoitti Hurmaava joukkoitsemurha-kirjan, josta tehty televisioelokuvakin televisioitiin jokin aika sitten. Siinä itsemurha-aiheesta saatiin enemmänkin huumoria, vaihtelevasti onnistuen. Henkilöitten elämänilon löytyminen yhteisen matkan kuluessa oli peripaasilinnamainen optimismin voitto.

Marsupilami-piirtäjällä Franquinilla on vanha mainio (kirjaimellisesti) musta sarjakuva-albumi, jossa yhdessä episodissa tyyppi hukkui hirttäytymällä auto-onnettomuudessa. Eli ajoi jyrkänteeltä mereen ja oli kiinnittänyt pitkän köyden kaulastaan puuhun.

Toiveikasta helmikuuta kaikille! Naurata läheistäsi joka päivä, niin ehkä saamme Suomen itsaritilastoa paremmaksi - mielenterveystyö on tärkeää!