Lepis muisti (kiitos  ) parilla tunnustuksella, joten pitkästä aikaa tälläistä meemittelyä.

Ensimmäisenä oli tunnustus, että blogi olisi aisteja kiihottava - ei toivottavasti hajuaistia, mutta näköä ainakin tavoittelen valokuvilla. Logon käännös on kuulemma inkiväärin lainaa lainaten "tämä blogi koskettaa (liikuttaa, heiluttaa, kiihottaa, näpelöi;) aistejani".

Ja ohjeissa sanotaan että:

  1. Laita tunnustus blogiisi
  2. Kirjaa sinne nämä säännöt
  3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen
  4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle
  5. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti

Aistien tärkeyden olen nyt viime vuosina huomannut ja varsinkin niitten suojelemisen merkityksen. Maailman kokeminen on ilman niitä paljon vaikeampaa!

  • Näkö - on itselleni luultavasti tärkein aisti. Valokuvaamisen myötä huomaa katsovansa kaikkea tarkemmin. Näköni on ilman lasejakin n 100% 'standardinäöstä' ja autoa ajaessa laseja en tarvitsisi - käytän silmälaseja kuitenkin sen takia että olen tottunut siihen hituseen lisätarkkuutta, minkä ne tuovat
  • Kuulo - on lievästi vahingoittunut oikeassa korvassa. Tuo huomattiin jo parikymppisenä, joten mielessä kävi, että olisiko se mennyt armeijan ammunnoissa kiväärin ollessa oikealla puolella...?
  • Hajuaisti - on se kaikista huonoin kykyni. Toisaalta armeijassa oli hyvä, kun tuvallinen hikisiä miehiä ei kiusannut, vaan piti vain muiden mukana näön vuoksi valittaa hajusta.
  • Makuaisti - Tätä kuvaan aina sanonnalla, että itse syön elääkseni, kun toinen vaihtoehto on elää syödäkseen. Joistakin ruuista pidän kovastikin, mutta yleensä tyylini syödä ei ole mikään kovin kulinaristinen.
  • Tuntoaisti - Ei paljoakaan tunnu jokapäiväisessä elämässä. Toki fleese-pipo on paljon mukavampi ihoa vasten kuin sellainen vanhanaikainen.

Lepiksen mainitsema kuudes aistihan on tietysti tunteet. Tiede-lehdessä olikin kiinnostava juttu uudesta ihmisen fysiologian tiedosta. Monimutkaiset päätökset voi tehdä ainoastaan tunteella, koska aivojen looginen puoli pystyy käsittelemään vain noin neljän eri muuttujan vaihtelua ja isoissa asioissa niitä on aina paljon enemmän. Ihmisen luontainen häviämiskammo vain pitää itse osata ottaa huomioon ja tehdä ne päätöksen tunteella.


-------------------

Toinen tunnustus on luovuudesta, jota ei välttämättä itse tunnistakaan. Toivottavasti joku kuitenkin niin ajattelee tästä menosta. Kiitos tästäkin! Ohjeet tähän meemiin menevät seuraavasti:

  1. Tunnustuksen saajan tulisi jakaa se edelleen seitsemälle bloggajaalle
  2. Linkittää heidät postaukseensa
  3. Kertoa itsestään 7 asiaa, mitä muut eivät tiedä!

Koitetaanpas jotain, hiukan sain inspistä Lepikseltä ;-).

  1. Silittäminen on ollut molemmissa avioliitoissa mun heiniäni.
  2. ... samoin kuin olla se vähemmän urheilusta kiinnostunut puoli.
  3. Käytin alkoholia ensimmäisen kerran vasta kun olin yli 18v.
  4. Aluksi lukion jälkeen pyrin opiskelemaan kirjastotiedettä Tampereelle.
  5. Päädyttyäni kuitenkin datanomilinjalle en ole vielä keksinyt alaa, joka voisi kiinnostaa tätä enemmän.
  6. Isääni/äitiini verrattuna serkkukatraani on melko pieni, mutta heitä on kuitenkin kaikkiaan 26, mikä on nykyään suhteellisen paljon.
  7. Vaikka nykyään matkustelen mahd paljon, niin 33-vuotiaaksi asti en poistunut kotimaasta kuin muutaman kerran ja niistäkin useimmat päivän-parin työmatkoja tai Uumajan satamassa käyntiä.

Pitäisi mennä aamun reissua varten nukkumaan, joten saan lisäsyyn pitää haastamattomuusperiaatteeni. Tästä voivat halukkaat vapaasti poimia listaa itselleen blogattavaksi.

Jos nähdään huomenna Finlandia-talossa, niin moikatkaa!