Lopetan samalla ujostelun ja siirryn omalla nimellä bloggaamiseen.

Mukava jos vaihdatte mahd tilauksen uuteen paikkaan. Tervetuloa --> blog.kytta.net

Kiitos vuodatus näistä vuosista.

Aiheena on tällä kertaa Mahatma Gandhin lainaus ”Ei ole tietä rauhaan, rauha on tie.”

Firman valokuvauskerhon myötä on tullut kokeiltua vähintään kahdesti vuodessa jotain uutta vaellusreittiä. Tänä syksynä paikaksi osui Vaasasta 20km pohjoiseen oleva Kuni. Siellä löytyi sekä tie rauhaan, että rauhan tie:

Käytiin kahtena viikonloppuna paikalla, ensin kerhon kanssa lyhyempi reitti ja myöhemmin kahdestaan pidempi rinki.

Yo. kohta näyttää peruspohjalaiselta metsältä, mutta mukavasti riitti vähemmänkin tyypillistä kohtaa - esimerkiksi kallioiden laella menevää polkua ja syvän louhoksen pystyseinäinen järvi. Lisää kuvia tuolta vaellukselta löytyy omasta Flickr-setistään.

Muita valokuvatorstain osallistujia löytyy tuolta yo linkistään.

B-hytti kahdelle oli mukava yllätys - tilava ja hyvät näkymät merelle. Perillä oli vain viitisen tuntia aikaa, joten ostettiin laivan infosta paikallisliikenteen kertalippuja menolle ja paluulle. Bussi 76 meni suoraan sataman edestä Skanssen-risteyksen ohi, josta oli enää kilometrin kävely ABBA-museolle. Ihan hauska pläjäys tuosta itsekin paljon kuunnellusta klassikosta. Ja nämä vahanuket oli tosi onnistuneita - hakkasivat Madam Tussaudin nuket aika helposti.

Museon jälkeen kävelyä ja välipala keskustassa. Lopuksi suunniteltiin kaupungintalon näkötornia, mutta se olikin nykyään maksullinen ja pienissä ryhmissä (vanhentunut opaskirja :-/ ) joten ei oltaisi enää ehditty seuraavan ryhmän jälkeen laivaan. Ranta oli onneksi hieno ja siitä sitten metrolla suoraan takaisin laivaan. Mukava reissu!

Heitin hätäisesti blogia varten muutaman kuvan Flickriin Tukholma-albumiin, pian tulee toivottavasti sinne pari lisää.

Oma auto oli kyllä edullinen ja hyvä valinta - kun ei tarvinnut ostaa lentokenttäkuljetusta, niin siinä säästi jo yli kolmanneksen auton kuluista. Economycarrentals toimi taas hyvin ja välitti Europcarilta edullisen auton (vaihdettiin lennosta kyllä isompaan malliin, joka jyrkillä vuoristoteillä tuntui oikealta päätökseltä). Bensaan meni viikon 300km ajelussa vähän yli 20€ eli hyvä valinta, vaikkei edes joka päivänä ajettukaan.

Yo. maisema näkyi itäisimmän niemimaan reitillä, jossa mentiin kuvassa näkyvää reittiä n 4km niemimaan kärkeen ja ympyräkierroksen jälkeen sama takaisin. Toinen vaellus oli melkein tarkkaan keskellä saarta, jossa ensin noustiin tunti koko ajan portaita ylös ja sitten vuorten harjoja pitkin olisi mennyt kymmenkunta kilometria. Sieltä käännöspaikaltamme näkyi meri sekä saaren etelä- että pohjoisrannalta. Tuo kakkosvaellus oli pikapäätös, kun ajoreitti ylängölle ja suunnitellulle 25 lähteen reitille olikin poikki kivivyöryn takia (jo kolmas kerta - sama tullut vastaan Itävallan tunnelissa ja Kalifornian 1-tiellä San Franciscoon ajaessa).

Tässä käytiin pohjoisrannikolla kääntymässä. Tuolla samalla näköalapaikalla ihmetellessä alkoi kuvan suunnasta tulemaan moottoripyöräilijöitä jollain sunnuntaikokoontumisajolla. Niitä riittikin kymmeniä monenlaisissa vehkeissä:

Kaikki kuvat löytyy Flickrin Madeira-albumistani (jos oot Flickrissä, niin laita mut kaveriksi ja kohta näkyy enemmänkin kuvia).

Ja jos jokin muu kiinnostaa, niin kysymystä vain kommentteihin.

Odotellessa mainitaan pikamerkintänä Vaasan isoimmat festarit ikinä: Suviseurat viime viikonloppuna. 77 tuhatta ihmistä Söderfjärdenissä, jonne oli n 2x1 km alueen keskelle rakennettu ISO teltta, ruokapaikkoja, kauppoja, lasten pesupaikkoja ja vaikka mitä.

Alueen teillä oli parin päivän ajan jonotusta, kun autoja tuli eri suunnista. Me kuljettiin pyörällä ja käytiin aluksi alueen vieressä olevan Öjbergetin huipulla katsomassa yleisnäkymä:

Tuossa näkyy muuten jonottavia autoja yhdeltä sivulta - noita sisäänajoteitä jonoineen oli pari. Sivummalle kuvaten mukaan sai myös mukavasti väriä antavan rypsipellon:

12 muuta kuvaa huipulta ja paikan päältä löytyvät Flickr-kuvavirran kärjestä (ainakin vielä kun en ole jatkanut Krakovan kuvia - sen jälkeen pitää vähän rullata alaspäin).

Vaikka en itse mihinkään yliluonnolliseen usko, niin on kyllä aikamoinen tapahtuma! Ja kunnioitettavasti järjestelyt tehdään kunnolla projektivetoisesti ja edelliskerroista oppien.

Huomasin, että olin perustanut tämän vajaat neljä kuukautta 40-juhlieni jälkeen ja nyt (yllätys yllätys!) vajaat neljä kuukautta sitten oli 50-juhla. Eli viidesosan elämästäni on tänne samaan vuodatuksen blogiin tullut kirjoiteltua. (note to self: pitääpä ottaa backupit taas, koska ylläpito ei enää vastaa viesteihin, niin voi jossain vaiheessa olla pakko etsiä uusi koti.)

Eipä tässä kummempia. Reissukuvaamista harrastan edelleen ja se taitaa olla eniten blogia täyttävä matsku, kirjoja ja leffoja kuluu hyvää tahtia, mutta niistä harvemmin tulee enää blogattua. Hyviä vitsejäkin näkyy usein, mutta jotenkin nekin jäävät siihen omaan hymähdykseen ja matka jatkuu.

Paljon on muuttunut blogistania, mutta pysynyt myös ennallaan. Lukijoita täällä on vaihtelevasti, mukava kuitenkin, että muutama vanhakin vielä käy aina välillä vierailulla (kiitos teille kaikille!). Vaasassakin on nykyään aktiivinen bloggaaja-porukka, joka järjesti jopa kirpparin modernin taiteen museoon Kuntsiin. Itselläni päivitystahti on hidastunut, paitsi tässä kuussa. Ensi vuoden suunnitelmien toteutuessa voipi toivottavasti blogi taas aktivoitua enemmän; aika näyttää.

Joskus keräilin näihin synttärimerkintöihin tilastoja historiasta tai mieluisia juttuja, mutta nyt tyydytään vain noloon innostumishavaintoon: 10 v sitten ihan ensimmäisten 9 päivän aikana syntyi blogiin 31 merkintää, eli yli kolme päivässä. Sitten taisin tajuta, että käytän ideani loppuun liian nopeasti ennen kuin lukijat ehtivät löytää perille.

Mutta edelleen henki pihisee ja vielä kerran:

Työpaikan valokuvauskerholle järjestettiin yhteisretki Lauhanvuoren kansallispuistoon - ilma oli hiukan kostea, mutta ihan mukava oli kävellä 19 hengen porukalla. Näkötorni, evästauko ja kävely pirunpellolle. Loput kuvat Flickrissä.

Lisää märkää lakiaa löytyy Valokuvatorstain sivulta.

Nyt oli asiaa tutkittu tyhjiössä (uutinen) ja odotusten vastaisesti sielläkin oli esiintynyt pieni työntövoima! Aika jännää! ^_^ Taannoisessa neutriinojen valoa nopeammin menemisen kohu-uutisessa lopuksi paljastui syyksi mittausvirhe, joten luultavasti tässäkin on jotain vastaavaa, mutta olis se mainiota, jos löytyisi jotain uutta!

Lento oli siis Miamiin, josta lähdimme heti kohti Key Westiä, jonne vievän reitin jännä silta meren yllä jäi ikuisesti kutkuttamaan mieltä mahtavasta ysärileffasta True Lies (toistaiseksi tutuista vain mun tytär on muistanut leffan ^_^ ). Ajettiin vain illaksi Homesteadiin ja siitä jatkettiin aamulla kohti merta. Niemimaalla katsottiin keskemmällä olevan paremmat snorklauspaikat ja edukkaammat majoitukset, joten oltiin kaksi yötä Marathonin kylässä (jo toinen saman niminen kylä marraskuussa - eka oli Kreikassa).

Huomattiin matkaa suunnitellessa, että Kiitospäivä osuu reissun kohtaan ja vanhastaan tiedettiin hotellien olevan USAssa täynnä aina juhlapyhien aikaan porukan käydessä kotonaan. Siksi aloitettiin merimaisemilla ja jäätiin sen jälkeen Miami Beachille viideksi yöksi, koska siellä riitti katseltavaa ja tekemistä pitkäksi aikaa. Esim meille harvinaista Art Deco rakennusten ihailua:

Key Westillä siis käytiin katsomassa paikat, toisena päivänä sukellusretki ja ennen Miamia tutustuminen Evergladesin luonnonpuistoon. Miamissa oleskelua ja kaupunkikierroksia turistibusseilla. Sen jälkeen rinki tehtiinkin myötäpäivään, koska onnenpotkuna huomasin Kennedy Space Centerin vierailua suunnitellessa, että torstaille 4.12. oli suunniteltu Orionin laukaisu ja noin päin saatiin ajastettua itsemme paikalle oikeaan aikaan. 

Niemimaan länsireunalla käytiin Dali-museossa ja Busch gardens huvipuistossa. Siitä keskelle ja Orlandossa päivä Disney worldin yhdessä huvipuistossa - Magic Kingdomissa. Laukaisua ajettiin katsomaan torstaiaamuksi, mutta melkein kolmen tunnin yritysten jälkeen se siirtyi perjantaiksi, joten käytiin avaruuskeskuksessa ja etsittiin yöpaikka siitä kohdalta Titusvillestä. Seuraavana aamuna lähtö onnistuikin heti ensiyrityksellä:

Siitä ajettiin vielä Fort Lauderdaleen kahdeksi yöksi, josta kentälle ja liian nopeasti tullut paluu Suomeen. Ajamista tuli reissulla 1979 kilometriä, joten päätös jättää niemimaan pohjoispuolisko pois oli kyllä hyvä.

Paljon tapahtui, mutta tässä raportti näin lyhyesti. Kuvista näkyy lisäpaikkoja + tekemisiä ja täällä kommenteissa voi kysellä, jos jokin asia kiinnostaa. Hyvää viikonloppua! 

Kuudesosa tästä vuodesta jo vilahtikin, joten muutama merkintä mitä hyvää (+) ja huonoa (-) havaittu tammi-helmikuussa:

+ Avioliittolaki meni eteenpäin
+ PKN pääsi euroviisuihin (taas saatiin kunnolla erottuva ehdokas, tuo joko lentää tai tippuu kunnolla, mutta eipä jätä kylmäksi)
+ Tiede etenee ja mahdollistaa hyvän tulevaisuuden ihmiskunnalle, kunhan ei tuhota itseämme aiemmin
+ Meidän vuorotteluvapaa-suunnitelmamme etenee

- Ilmastonmuutoskin etenee ja ihmiskunta tuntuu vain toivovan, että olemalla hiljaa se voisikin olla väärä hälytys
- Charlie Hebdo osoitti miten barbaarisella tasolla monissa paikoissa vielä ollaan
- Moni muukin ihminen tapettiin turhaan (Afrikka on yleisölle niin etäinen, että monet kauheudet siellä vain ohitetaan)
- ISIS ja muut fanaatikot jatkavat pahoja tekojaan
- Vieläkin ihmiset vastustavat (= ovat 'kriittisiä') tieteellisesti todistettuja asioita; evoluutiovastustus on Suomessa onneksi vain pikkujuttu moneen muuhun maahan verrattuna, mutta rokotevastaisia löytyy täältäkin jo ihan liikaa