Tuli käytyä juoksemassa ekan kerran pariin vuoteen ja nyt tuntuu nilkoissa vähän aralta. Pyörähdin nimittäin lumilaudalla pääsiäisenä 2004 toiseksi viimeisen Ylläspäivän viimeisellä laskulla (nolona täytyy myöntää, että liian vauhdin syynä oli GPS ja nopeusennätysyritys... no, tuli se ennätys sentään).

Tulin maailman-cup-rinnettä kärrynpyörää pään ja jalkojen kautta ja jossain tasajalkatömähdyksessä meni molemmista nilkoista nivelsiteet. Ja oikeasta jalasta vielä kaupanpäälle halkesi talus-luu. Kahdeksaan viikkoon ei saanut astua oikealle jalalle ja vasemmalle astuminenkin sattui yhtä lailla.

Nyt syksystä asti on tullut käytyä jumpassa ja muutaman päivän olin taas rinteessäkin; oli niihin kovimpiin vauhteihin tullut mukaan sellainen arkailu, vaikkei kaatuminen sattunutkaan, mutta tulee vain mieleen että 'kyllä kiroolisin jos kaatuusin taas'.

Vieläkin tulee portaita juostessa aina välillä mieleen, miten upea asia on toimivat nilkat! king.gif Nauttikaa ihmiset toimivista elimistänne!!