Sabriel-kirjan kansi Sarjansa (trilogia kai toistaiseksi) aloittava Garth Nixin kirja Sabriel oli taas suositeltava tuttavuus! Virkistävän ripeästi etenevä tarina, jossa ei hidastavasti jäädä maalailemaan liikoja tunnelmia, vaan kerrotaan mitä tapahtuu ja hypätään tapauksettomat matkustukset yli. Sankaritar on sopivan järkevä - ne 'tyhmyyttään vaikeuksiin joutuvat tarinan myötä kasvavat päähenkilöt' ovat pitkän päälle oikeastaan aika rasittavia.

Kirjan maailman taikuus on kerrankin jotain uutta perusfantasiaan verrattuna ja keskeisenä asiana oleva kuoleman rajan käsittely tuo mukaan sopivaa synkkyyttä. Realistisuutta tuo nuorten fantasiassa niin harvinainen seksuaalisuudenkin olemassaolon tunnustaminen ja kaikessa kirjallisuudessa harvinainen ihmisen vessassa käyntitarpeen tiedostaminen (molemmat vain pienenä vilauksena, mutta sehän jo riittää).

Arvosteluja en suomeksi löytänyt, mutta RisingShadowissa käsittelivät koko sarjaa ja tuntui moni pitävän ensimmäistä osaa parhaana. Eli kannattaa se ainakin vilkaista! Tuonne hyllyyn hain jo odottamaan jatko-osan Lirael, joka onkin sitten seuraavaa sukupolvea (mikä näin lievänä spoilerina kerrottakoon :-).