Käytiin eilen katsomassa isääni sairaalassa. Maanviljelijän mollattu ammatti on aiheuttanut homepölykeuhkon ja kun käy vielä nyt 70:senäkin puoliväkisin navetassa kun muuten ei kuulemma ole mitään tekemistä, niin eihän se hyväksi ole. Poskionteloja on tyhjätty ja keuhkoja röntgattu, verensokeri oli kuulemma käynyt 26:ssa jonkin kortisonihoidon jälkeen ja oiretta sitten hoidettiin insuliinilla.

Tässä huomaa miten aika kuluu vääjäämättömästi, isän muistaa enemmän sellaisena itseni ikäisenä voimapussina kuin nykyisenä paappana. Pitääpä hoitaa omaa kuntoa, että jaksaa tämän nykyisen eläkeiän rajoille ja sen jälkeenkin vielä nauttia vapaavuosistakin.

Tilanne kun ei ole onneksi vakava, niin tuli aamulla töihin kävellessä mietittyä sairaanhoidon alalta muutamia Arinamaisia aforismeja - vai ovatko ennemminkin Alivaltiosihteerimäisyyksiä. Olkaa hyvät:
  • Terve, moikkasi mies sairaalassa.
  • Nostetaanpas kissa pöydälle, sanoi eläinlääkäri.
  • Kiitos, ei maksaa, lääkäri totesi ruokalassa.
  • Miten niin 'lahjahevonen'? kysyi eläinlääkäri ponin hampaita tutkiessaan.
  • Katsoisiko joku koiraa karvoihin, pohti koiratohtori.
  • Pää jäi vetävän käteen, vitsaili patologi.