Reilu viikko sitten tuli televisiossa hieno dokumentti Liuku syvyyksiin, jonka kuvaus kertoi näin:

... kertoo vapaasukeltaja Topi Lintukankaasta, joka ensimmäisenä ihmisenä maailmassa sukelsi yli 60 metrin syvyyteen ilman hengityslaitetta, räpylöitä tai muita apulaitteita. Visuaalisesti huikaiseva dokumentti kertoo millä keinoilla Lintukangas pyrkii mielen ja kehon täydelliseen hallintaan ja kohti uusia syvyyksiä.

Etelän uutiset -sivustolta löytyi miehestä kattavasti kertova uutinen. Alla lyhyt video 60 metrin ennätyssukelluksesta - tästä, kuten dokumentistakin tulee mieleen Bessonin hieno Suuri sininen -elokuva.



Hienon kuvaston lisäksi dokumentissa viehätti suorituksen perustana oleva asenne ja mielenrauha. Oma päänsä pitää pystyä tyhjentämään niin, ettei mikään 'maallinen' häiritse suoritusta ja vie yhtään ylimääräistä happea.

Topin maailmanennätyksensä rikkouduttua kokeili vielä uutta ennätystä 75 metriin ja sai kunnioitukseni uskaltamalla keskeyttää n. 10-15 metriä ennen tavoitetta, koska suoritus ei ollut kohdallaan ja jatkaminen olisi voinut aiheuttaa pysyvän vammautumisen. Tuollaista viisasta asennetta ei kaikissa 'tavoitteeseen muusta välittämättä'-jutuissa näe, eli joskus tosiaan matka on tärkeämpi kuin päämäärä.