Tänään meillä on seitsenvuotiskihlapäivä (onnea Tarja!  ) ja syötiin viimeiset palat lauantai-illan brownista, johon liittyy tarina.

Tarjan ehdotus oli käydä syömässä Amarillossa brownit ja vaikka oli avajaispäivä remontin jälkeen, niin ajateltiin ajoissa menemisen riittävän. Pöytään päästiinkin nopeasti, mutta varsinaista etusuolaista sai odottaa melkein tunnin (onneksi lisuke tuli nopeasti). Illan konserttia varten tehtiin pitkä soundcheck suoraan takanamme korviemme rasitukseksi. Ja kaiken huipuksi jälkkäritilaus tuli takaisin tiedotuksella, että koko Suomen Amarillojen brownit ovat jääneet tulliin!

Self-made brownies

Ystävällinen tarjoilijajäpikkä antoi sentään lisäalennusta harmistuksesta, me kävelimme kokeeksi viereisen korttelin bensa-asema-K-kauppaan ja leuka meinasi taas tipahtaa, kun hyllyssä oli oheinen tee-se-itse paketti. Leipominen meni juuri niin helposti, kuin kansi lupasi ja olikin hyvää!