Vittulajänkän tekijän Mikael Niemen uusi suomennettu kirja Nahkakolo
olikin hauska teos! Onneksi jossain arvostelussa oli kerrottu tuosta
niitä heikkoja puolia ja odotukset olivat melko alhaalla. Olisikohan
parempi, jos kriitikot moittisivat kaikkia kirjoja? Huonoja pitäisi
tietysti haukkua vielä enemmän, mutta niille hyvillekin voisi olla
vähän ankarampi kuin tekisi mieli.
Yllättäviä aiheita
kirjassa riittää: Murphyn lain takana olevat hiukkaset,
maailmankaikkeuden laajuisen tietoverkon vaikutus kirjailijoihin,
galaksin suosituin kapakka, androidien itsenäistymisen vaiheet, kivien
salaisuus, opettajan mielen valtaus jne jne. Tyyli on hiukan
Paasilinnamaisen tyylistä kuivaa huumoria ja tarinat sopivan pitkiä.
Välillä vilahti mainion Kapteeni Sinikarhun 13½ elämää -kirjan tyylistä lukijan tiedostavaa suoraa dialogiakin.
keskiviikko, 9. marraskuu 2005